Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. säännöt

1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
Yhdistyksen nimi on Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Yhdistyksen kotipaikka on
Savonlinna. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Enonkoski, Heinävesi,
Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Savonlinna,
Rantasalmi ja Sulkava.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää toiminta-alueellaan lintuharrastusta ja -tutkimusta,
luonnon- ja ympäristönsuojelua sekä luonnon monimuotoisuutta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia ja esitelmätilaisuuksia,
kokoaa ja julkaisee lintuhavaintoja ja muuta ornitologista aineistoa, välittää tietoa
harrastajilta tieteellisiin ja muihin julkaisuihin, opastaa lintuharrastajia havainnointi- ja
tutkimustoiminnassa sekä linturetkeilyssä sekä antaa lausuntoja, toteuttaa
lintututkimusta sekä toimii yhteistyössä muiden lintutieteellisten yhdistysten ja
luonnonsuojelujärjestöjen kanssa muilla vastaavilla tavoilla.
Yhdistys on BirdLife Suomi ry:n jäsen ja sen sääntöjen tarkoittama paikallisyhdistys.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja
testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää
omaisuutta. Yhdistys voi myydä kannatustuotteita ja lintuharrastuksessa tarvittavia
välineitä, tehdä tilauksesta linnusto- ja ympäristöselvityksiä, myydä ja luovuttaa
havaintoaineistoja ja järjestää maksuttomia tai maksullisia opastettuja linturetkiä.

3. Jäsenet
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy
yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Varsinaiset jäsenet sekä perhejäsenet hyväksyy
yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen äänivaltaisia jäseniä ovat yli 15-vuotta täyttäneet varsinaiset jäsenet,
perhejäsenet ja kunniajäsenet. Perhejäsenen tulee asua samassa taloudessa
varsinaisen jäsenen kanssa. Kannattajajäsenellä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-
oikeus.
Yhdistyksen varsinainen kokous voi hallituksen esityksestä kutsua kunniajäseneksi
henkilön, joka on toiminut yhdistyksen tarkoituksen hyväksi pitkäaikaisesti ja
merkittävästi. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai
sen puheenjohtajalle tai sihteerille tai BirdLifen jäsenrekisterin hoitajalle.
Jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus yhdistyslain 14 pykälässä mainituilla
perusteilla. Hallitus toteaa jäsenen eronneeksi, jos kuluvaa vuotta edeltävien kahden
kalenterivuoden jäsenmaksu on maksamatta.

5. Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja
ja 5–7 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa
keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallituksen toimikausi käsittää valintaa seuraavan kalenterivuoden.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.
Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus voi asettaa avukseen toimikuntia ja toimihenkilöitä. Hallitus vahvistaa
toimikuntien ja toimihenkilöiden ohjesäännöt.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja kukin
yksin tai kaksi hallituksen varsinaista jäsentä yhdessä.

8. Tilikausi
Yhdistyksen tili- ja toimikausi on kalenterivuosi.
Yhdistyksellä on yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja. Heidän
toimikautensa käsittää valintaa seuraavan tilikauden.
Tilinpäätös ja hallinnon tarkastamiseksi tarvittavat asiakirjat on toimitettava
toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa tarkastuksesta hallitukselle
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voi osallistua, hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä, myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Etäosallistumismahdollisuudesta ja etäosallistumisen tavasta on mainittava
kokouskutsussa.
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään
helmi–toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella äänivaltaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen
kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti
vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän
vuorokautta ennen kokousta BirdLife Suomen jäsenlehdessä tai yhdistyksen
verkkosivuilla olevalla ilmoituksella.

11. Varsinaiset kokoukset
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

    1. Kokouksen avaaminen.
    2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta.
    3. Kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valinta.
    4. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
    5. Kokouksen esityslistan hyväksyminen.
    6. Edellisen vuoden tilinpäätöksen esittäminen. Tähän kuuluvat toimintakertomus,
         tuloslaskelma, tase ja toiminnantarkastajan lausunto.
     7. Edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen
         hallitukselle.
     8. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.
     9. Kokouksen päättäminen.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

    1. Kokouksen avaaminen.
    2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta.
    3. Kahden pöytäkirjantarkastajan ja ääntenlaskijan valinta.
    4. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
    5. Kokouksen esityslistan hyväksyminen.
    6. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, tulo- ja menoarvion sekä
         jäsenmaksujen suuruuden vahvistaminen.
    7. Yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten valitseminen seuraavalle
        vuodelle.
    8. Toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen seuraavalle
        vuodelle.
    9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    10. Kokouksen päättäminen.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai
syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin
hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.