Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

BirdLife Suomen vuodenlintu 2016 on koskikara

 

Koskikara on talvisin tuttu näky virtaavien vesien varrella. Koskikara (Cinclus cinclus) on pienikokoinen varpuslintu. Se on muodoltaan pyöreä, lyhytpyrstöinen ja lyhytjalkainen lintu. Väriltään se on mustanruskea lukuun ottamatta valkeaa kurkkua ja rintaa. Nuoret yksilöt ovat harmaita.

Koskikara elelee talvet virtavesien sulapaikoilla. Se istuu jään reunalla tai kivellä tähystämässä ja pulahtelee veteen. Se sukeltaa vedestä ravinnokseen hyönteisten toukkia, äyriäisiä, nilviäisiä ja kalanpoikasia. Sukeltaessaan koskikara ui vastavirtaan ja kaivelee samalla pohjasta ravintoa. Se sukii höyheniinsä rasvaa, jonka ansiosta sen höyhenpuku pysyy vesitiiviinä.

Koskikara on kumma lintu siksikin, että se muuttaa talveksi Suomeen. Koskikara on säntillinen saapuja, ja sama siivekäs saattaa palata jopa kymmenenä talvena samalle sulalle. Ne saapuvat Kymenlaaksoon lokakuun loppupuolella ja lähtevät takaisin pesimäalueilleen huhtikuun puoliväliin mennessä. Talvivieraamme kuuluvat Skandinavian pohjoisosien pesimäkantaan. Ne viihtyvät kirkasvetisillä, kovillakin pakkasilla sulana pysyvillä virroilla ja puroilla. On arvioitu, että talvella koskikaran kanta Suomessa on noin 500010 000 yksilöä. Suomessa pesivät koskikarat puolestaan muuttavat talvehtimaan Venäjän Karjalaan.

Koskikara pesii virtaavan veden äärellä esimerkiksi kalliohalkeamassa, juurakossa tai siltarakenteissa. Sen omatekoinen pesä on sammalpallo, mutta sille kelpaa pesäksi myös pönttö. Pesimälintuna kara on kirkasvetisten koskien laji Pohjois-Suomessa. Etelä- ja Keski-Suomessa se on harvinainen pesijä. Naaras munii toukokesäkuussa 36 munaa, joita se hautoo 1517 vuorokautta. Poikaset viipyvät pesässä noin kolme viikkoa. Hyvinä kesinä koskikara ehtii saada useamman pesyeen. Pesimäkannan muutokset tunnetaan Suomessa huonosti. 1950-luvun parimääräarvio oli 400, mutta 1980-luvulla parimääräksi arvioitiin enää noin 180 paria. 1990-luvun lopulla kannanarvio nostettiin jälleen ylemmäksi, noin 300 pariin, ja samoissa lukemissa ollaan nykyäänkin. Pienen pesimäkantansa vuoksi koskikara on luokiteltu maassamme vaarantuneeksi lajiksi. 

Laji on mielenkiintoinen, koska Suomen pesimäkannan nykytila tunnetaan huonosti, eikä talvikantaa ei ole aikoihin kattavasti arvioitu. Karan pesimäkantaa selvitetään kesällä 2016 ja talvikantaa vasta talvella 2016/2017. 

 

Lähde: kyly.fi

 

 

 

BirdLife Suomen vuodenlintu 2015 oli haarapääsky

 
Tarkoituksena oli kerätä tietoa varsin huonosti tunnetusta räystäspääskystä, haarapääsky on lähinnä yleisölaji. Harrastajien toivotaan siis keskittyvän räystäspääskyyn.
                                                                 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Haarapääsky
Kuva: Olli Saksela
 
 
 
Harrastajien havaintojen perusteella on tavoitteena selvittää:
                                                                      
- mitkä ovat alueen merkittävimmät räystäspääskykoloniat
- miten kanta on jakautunut – pesiikö räystäspääskyjä eniten maatiloilla, taajamissa tai vaikka siltojen alla?
- missä ovat suurimmat kevätmuuton aikaiset ja loppukesän kerääntymät

Erityisen arvokasta olisi, jos vanhoja tunnettuja pesimäpaikkoja käytäisiin tarkistamassa ja näiltä kohteilta raportoitaisiin sekä vanha (esim. 1990-luku / 2000-luvun alku) että nykyinen parimäärä (myös nollahavainnot!)

Pesimä- ja fenologiahavaintoja kerätään myös yleisöltä erillisellä ilmoituslomakkeella. Nämä tiedot toimitetaan lajivastaaville.

Lajivastaavan toimenkuvaan kuuluisi:

- vuoden lintu -hankkeesta tiedottaminen, ja harrastajien innostaminen räystäspääskykolonioiden etsintään ja havaintojen ilmoittamiseen
- mikäli vanhoja pesäpaikkatietoja löytyy Tiirasta tai havaintokatsauksista, niiden listaus kartoitusten avuksi
- raportin tekeminen ja sen lähettäminen BirdLifelle 30.11. mennessä

Alueellisia kannanarvioita ei edellytetä. Jos intoa riittää, yhdistyksen pesimäkantaa voi kuitenkin yrittää arvioida esimerkiksi pienten alueiden tarkkojen kartoitusten pohjalta.

Valtakunnallisena lajivastaavana toimii Heikki Lokki.

Lisätietetoja hankkeesta saa mm. Tero Toivaselta BirdLife Suomesta (tero.toivanen (at) birdlife.fi) Annan mielelläni lisätietoja!
 
Hankkeesta lisää myös: www.birdlife.fi/vuodenlintu
 
 
Kiinnostaisiko sinua ruveta lajivastaavaksi?
 
Orioluksen vuoden lintu 2015 lajivastaava on nimeämättä. Kiiinnostuneet ottakaa yhteyttä pj:hin. (maria.tirkkonen (at) hotmail.com). Yksin ei kenenkään hommaa tarvitse tehdä.


Kuva: Olli Saksela