Sulje
Kirjaudu

.

Viirusirkkalintu Heinävedellä

:: maanantai, 22 heinäkuu 2013. Julkaistu Havaintoja

viirusirkkalintuheinvesilepikkomkikuusranta18.711

Viirusirkkalintu(Locustella lanceolata) Heinävesi 16.7. Kuva: Anssi Ronkainen

Heinäveden Lepikkomäellä on havaittu Viirusirkkalintu (Locustella lanceolata). Lintu on paikallisten mukaan ollut paikalla jo Juhannuksen tienoilla, mutta lajimääritys varmistui vasta Heinäkuun 16 päivänä. Viirusirkkalintu kuuluu yölaulajiin ja sen monotonista, usein hämärissä kuuluvaa laulua on verrattu idänhepokatin siritykseen. Äänimääritystä mutkistaa vielä edelleen meillä tavattavat kolme muuta sirkkalintulajia; pensas- (L.naevia), viita- (L.fluviatilis) sekä ruokosirkkalintu (L.luscinioides), joista kaksi ensin mainittua ovat viirusirkkalintua selvästi yleisempiä maassamme. Ruokosirkkalintu on Suomessa vuosittain muutamia kertoja tavattava harvinaisuus.

Pensassirkkalinnun laulu on nopeampitempoista pirinää, kun taas viitasirkkalinnun laulu on verkkaisempaa säksätystä. Muut kolme lajia voi tavata melko samantyyppisiltä biotoopeilta, esimerkiksi tiheiden pensaikkojen reunustamilta kosteilta peltoaukeilta mutta ruokosirkkalintu viihtyy muista sirkkalinnuista poiketen usein järvien kaisla- ja ruovikkorannoilla ja sen laulua voisi kuvata parhaiten kuivaksi surinaksi.

Viirusirkkalinnun esiintymiskuvio on ollut maassamme sikäli erikoinen, että havainnot painottuvat kesäkuun loppupuolelta heinäkuun lopulle, huipun ollessa usein heinäkuun alussa. Muut sirkkalinnut muuttavat Suomeen aikaisemmin touko/kesäkuussa.

Viirusikkalinnun varsinainen tunnettu esiintymisalue ulottuu Japanista ja Kamtsatkan niemimaalta Kiinaan ja edelleen Mongolian läpi Ural vuorten Itäpuolelle. Pieni erillispopulaatio Karjalassa, Venäjän länsireunalla on vakiintunut ja kanta hiukan vahvistunut viime vuosikymmenen aikana. Laji talvehtii Kaakkoisessa Aasiassa Intian itäpuolella.

Luultavaa on, että viirusirkkalintu jatkaa edelleen levittäytymistään Luoteeseen ja rikastuttaa yölaulajalajistoamme yhä useammin tulevina aikoina.

 

 

Huhtikuun lopun lintusaldoa

:: tiistai, 07 touko 2013. Julkaistu Ajankohtaista

Kevät jatkaa etenemistään, osa lajeista tulee ajallaan ja jopa aikaisin (mm. Suomen tämän kevään aikaisin mustaviklo Sulkavalla), osa lajeista on edelleen tavanomaista tuloaikaansa jäljessä. Kylmät yöt toki hidastavat etenkin hyönteissyöjien tuloa. Mutta pikkuhiljaa alkaa kevään lintulista täydentyä.
Edelleen tavallisempien tulijoiden joukkoon on päässyt myös joitakin pikkurareja (toki alueellamme vuosittain nähtyjä) kuten mm. punajalkahaukka, mustapyrstökuirit ja harmaasorsat. Suurempia superharvinaisuuksia ei alueellamme ole vielä havaittu.
Kattohaikaroilla on tänä keväänä nähty melkoinen rynnistys Suomenlahden pohjoisemmalle puolelle ja alueellamme niitä on ilmoitettu ainakin Juvalla, Hirvensalmella, Mikkelissä, Joroisissa ja Enonkoskella. Ennakoiko tämä sitä, että kattohaikarakin saisi aikaan ensimmäisen pesintänsä Suomessa lähivuosina?
Tornikisa tuottanee taas uusia lajeja listaan ja toivotaan toki innokasta osanottoa kaikille kiinnostuneille.

Alla 21.-30.4. ilmoitetut uudet muuttolajit Oriolusalueella:

21.4.: mustaviklo, tukkakoskelo, tundrahanhi
22.4.: pikkutylli, meriharakka, tukkasotka
23.4.: heinätavi
24.4.: mustapyrstökuiri, pikkukuovi, kuikka, mustalintu, lapasorsa
25.4.: rantasipi, harmaasorsa
26.4.: kaakkuri, pensastasku
27.4.: pajulintu, leppälintu, käenpiika, mustakurkku-uikku, härkälintu, suokukko
28.4.: kalatiira
29.4.: suopöllö, punajalkahaukka
30.4.: käki

Lämpimien tullessa voi pensaista löytyä erikoisuuksia, joten sinirintoja etsiessänne katselkaa pusikot tarkkaan...
Onnea kaikille tornikisaan ja toki muutenkin linturikasta toukokuuta.

Juha Rummukainen

Kevät ja linnut tulivat

:: keskiviikko, 24 huhtikuu 2013. Julkaistu Ajankohtaista

Kevät tuli ja lumi suli sittenkin. Huhtikuun kymmenennen jälkeen alkoi linturintamalla tapahtua paljon ja äkkiä. Alueellemme saapui mm. Suomen tämän kevään aikaisin haarapääsky ja haarahaukka. Lisäksi on nähty useita pikkuharvinaisuuksia, joiksi luen mm. tunturikiurut, mustaleppälinnun, sepelrastaan, haarahaukat, arosuohaukat, kattohaikarat ja kuningaskalastajan. Alkukevään myöhästelystä ollaan siis päästy tavanomaiseen aikatauluun jo monen tulijan kohdalla, joitakin superaikaisia tulijoitakin on siis ollut. Kevät houkuttelee aina myös harrastajia talviuniltaan ilmoittamaan havaintojaan, mikä on hyvin positiivinen piirre. Viime päivinä on vesilintumuutto päässyt alkuun ja kahlaajienkin ensitulijat ovat ennättäneet tulvalammikoille ja -rannoille.
Alla tulijaluetteloa ajalle 11.-20.4. jälleen siis Tiirasta noukittuna.

11.4. Peukaloinen, kalalokki, haarapääsky
12.4. Naurulokki, tunturikiuru, silkkiuikku
14.4. Lapinsirkku, tuulihaukka, haarahaukka, merihanhi, muuttohaukka
15.4. Kulorastas, niittykirvinen, taivaanvuohi, nokikana, kalasääski, metsähanhi, kanadanhanhi, ruskosuohaukka
16.4. Pajusirkku, punakylkirastas, metsäviklo, mustaleppälintu, punajalkaviklo, sinisuohaukka, harmaahaikara
17.4. Laulurastas, punarinta, sepelrastas, kivitasku, rautiainen, kuovi, lehtokurppa, kapustarinta, kaulushaikara, kattohaikara, nuolihaukka, arosuohaukka
18.4. Tavi, tiltaltti, haapana, punasotka, piekana, maakotka
19.4. Jouhisorsa, kuningaskalastaja
20.4. Metsäkirvinen, liro, valkoviklo, uivelo

Nyt on allekirjoittaneen mielestä kevään parhaimmat lintuviikot meneillään. Staijataan tai kierrellään tai katsellaan muuten vaan ympärillemme, lintumäärät ja lajisto runsastuu nyt päivä päivältä ja aina joukkoon voi eksyä erikoisuuksiakin. Alueemme läpi kulkee paljon mielenkiintoisia ja harvinaisiakin lintuja meidän tietämättämmekin. Yritetään nähdä niistä edes joitakin.

Juha Rummukainen

Lintumuutto huhtikuun alussa

:: lauantai, 13 huhtikuu 2013. Julkaistu Havaintoja

Jatkan kevätmuuttolistaa maaliskuun lopun tilanteesta, vaikka kylmä kevät edelleen pahasti hidastaa muuton etenemistä niin Oriolusalueella kuin muuallakin. Toiveita lämpenemisestä kai alkaa (jo viimein) olla, joten kaipa tämä tästä vielä lähtee, mutta päästäänkö tavanomaisiin muuttolukemiin jatkossakaan, jää nähtäväksi.

Oriolusalueella oikeastaan vain harmaalokit ovat päässeet kunnolla liikkeelle, muista lajeista on vasta hyvin niukkoja ensihavaintoja, nekin myöhässä ja määrältään olemattomia tavanomaiseen kevääseen nähden.

Edelleenkin mm västäräkki, peukaloinen, punarinta, kulo/laulu/punakylkirastas, tuulihaukka, sarvipöllö, sinisuohaukka, rautiainen, nokikana, harmaahaikara, pajusirkku yms maaliskuun lopun/ huhtikuun alun muuttajat puuttuvat täysin listoiltamme.

Jossain vaiheessa siis melkoinen muuttoryntäys lienee odotettavissa...

Uusia lajeja 31.3. jälkeen ja 10.4. mennessä saapuneita Tiirasta poimittuna:

1.4. sepelkyyhky
3.4. kiuru
4.4. töyhtöhyyppä
6.4. järripeippo
7.4. kottarainen
8.4. hemppo
10.4. kurki

Hiljaista siis ja vaimeaa.

Parempaa odotellessa...

Juha Rummukainen

Lintumuutto maaliskuun loppuun mennessä

:: maanantai, 01 huhtikuu 2013. Julkaistu Havaintoja

Maaliskuu on kohta mennyt ja kevätmuutosta ei ole saanut juurikaan muuta kuin haaveilla. Hyvin vähän on muuttajia maakuntaan tullut, sekä lajistollisesti että määrällisesti, mutta jotain kuitenkin. Yritän listata alle jonkinlaista saapumislistaa, mutta useiden alkukevään lajien osalta on erotus muuttajasta/talvehtivasta linnusta joskus liiankin vaikeaa...Pyydän anteeksi jo etukäteen mahdollisia tulkintavirheitäni.


Luettelo kattaa Tiira-järjestelmästä noukittuja (osin tarkistamattomia ) havaintoja, jotka on ilmoitettu 31.3. mennessä. Muuta kautta en ole havaintoja kysellyt/saanut.

Oriolusalueelle saapuneet kevätmuuttajat 31.3 mennessä:

26.2: merikotka
27.2: harmaalokki
4.3.: peippo
5.3.: laulujoutsen
8.3.: tikli
9.3.: naakka ja isokoskelo
14.3: mustarastas ja ampuhaukka
21.3: vihervarpunen
23.3: telkkä
24.3: uuttukyyhky ja merilokki, (räkättirastas?)
25.3: pulmunen ja mustavaris
26.3: merimetso
28.3: hiirihaukka

Mustarastaan ensimmäistä tulijaa en lähtenyt arvailemaan, talvellakin niitä ollut siellä täällä. Samoin tuo naakan, räkättirastaan ja peipon arvio on korkeintaan valistunut arvaus, niitäkin talvella alueella toki liikkunut. Sanottakoon kuitenkin että vimeisen viikon aikana (siis 24.3) alkaen sekä kumpaakin rastasta että peippoa on nähty jo enemmänkin, joten muuttajiakin on saapunut!

Paljon kuitenkin puuttuu tulijoita, osa jo viikkoja myöhässä "tavanomaisemmasta tuloajastaan":
verrattuna vaikka viime kevään tulijalistaan (vaikkeivät ne vuodet veljeksiä olekaan) maaliskuun saapujista puuttuvat mm. kottarainen, kiuru, maakotka, peukaloinen, lehtokurppa, västäräkki, harmaahaikara, töyhtöhyyppä, sepelkyyhky, kulorastas, punarinta, kanadanhanhi,
suo- ja sarvipöllö.


Näistä saataneen havaintoja ehkä jo alkaneella viikollakin ja huhtikuun kuluessa kuitenkin. Kevät keikutellen tulevi...

Juha Rummukainen

Keksitkö jonkun hyvän talkookohteen Orioluksen alueelta?

:: sunnuntai, 31 maaliskuu 2013. Julkaistu Ajankohtaista

UPM tukee BirdLifen jäsenyhdistysten organisoimaa talkootoimintaa tänäkin vuonna. Talkootoiminnan teemana jatkuu lintujen pesimäympäristöjen ja muutonaikaisten levähdyspaikkojen hoitaminen ja kunnostaminen. Erityisesti toimenpiteitä toivotaan suo- ja metsäympäristöihin kohdistuviin talkoisiin. Teeman tarkoituksena ei ole kuitenkaan rajoittaa talkootoimintaa vaan antaa ideoita ja kannustusta toiminnan suunnitteluun.

Talkooavustus on tarkoitettu talkoiden aiheuttamiin kustannuksiin, kuten ruokailuihin, työvälineiden vuokraamiseen tai materiaalihankintoihin.

Talkootapahtuman suositellaan sijoittuvan yhden päivän ajalle ja kestävän muutamia tunteja. Tarpeen vaatiessa tapahtuma voi toki olla isompikin. Toiveena on myös, ettei talkoisiin vaadittaisi sitovaa etukäteisilmoittautumista, vaikka ilmoittautuminen voi toki olla tarpeen tarjoilun vuoksi.

BirdLife varaa kullekin yhdistykselle 167 euroa tukea. Jos jokin yhdistys ei ilmoita haluavansa sille varattua tukea, käyttämättä jäänyt tuki jaetaan muiden yhdistysten kesken.

Yhden yhdistyksen yhdelle kohteelle myönnetään hakemuksesta 1000 euron erityisavustus, joka mahdollistaa talkoiden järjestämisen suuremmassa mittakaavassa - esimerkiksi haastavammille, työläämmille, laajemmille, useita toistuvia työrupeamia vaativille kohteille. Hakemukset on jätettävä 15.4.13 mennessä. Avustuksen saava yhdistys sitoutuu järjestämään hakemuksensa mukaiset talkoot vuoden 2013 aikana ja laatimaan niistä lehtijutun Tiira-lehteen 4/2013.

Yhdistysten tulee ilmoittaa BirdLifelle 15.4.2013 mennessä, onko sillä tarkoitus järjestää tämän vuoden aikana talkooavustukseen oikeuttavia talkoita ja raportoida niistä 15.10.2013 mennessä BirdLifelle.

Laittakaapa hyviä talkooideoita vaikkapa minulle. Minulta saa myös tarvittaessa myös lisätietoja.

t. Maria Tirkkonen
Orioluksen puheenjohtaja
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
p. 040 7450963

Vuosikokous 23.3.2013 Mikkelissä

:: lauantai, 09 maaliskuu 2013. Julkaistu Ajankohtaista

Etelä-Savon lintuharrastajien sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina 23. maaliskuuta klo 14 alkaen Museokahvila Vanhassa Kassussa Mikkelissä (Jääkärinkatu 6-8). Kokouksen jälkeen klo 15 Risto Juvaste esitelmöi vuoden linnusta selkälokista. Lopuksi alueemme rengastajat ja rengastuksesta kiinnostuneet pitävät yhteispalaverin.

Vuosikokouksessa käydään läpi mm. viime vuoden tilinpäätös, tämän vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tehdään henkilövalintoja. Luvassa on mm. uuden puheenjohtajan valinta.

Tervetuloa!

Syyskokous ja valkoselkätikkaesitelmä 17.11.2012

:: keskiviikko, 14 marraskuu 2012. Julkaistu Ajankohtaista

 

Orioluksen syyskokous pidetään Savonlinnassa Talvisalon koululla
(Muurarinkatu 4) lauantaina 17.11. klo 16 alkaen. Huomaa muuttunut
alkamisajankohta verrattuna Tiira-lehdessä olleeseen.
 
Syyskokouksen JÄLKEEN klo 17 alkaa Kimmo Martiskaisen upea
valkoselkätikkaesitelmä.

Syyskokouksessa ei käsitellä Orioluksen henkilövalintoja,
toimintasuunnitelmia tai muita perusasioita. Kaikki nämä käydään yhdessä
kevään kokouksessa. Syyskokous on siis aika vapaamuotoinen, mutta
samalla se on mahdollisuus katsoa tulevaan vuoteen ja järjestön
toiminnan tilaan ylipäänsä.
 
Tervetuloa!

Käärmekotka vieraili Juvalla

:: sunnuntai, 27 touko 2012. Julkaistu Havaintoja

cirgal2cirgal6cirgal5

 Käärmekotka (Circaetus gallicus) Kuvat: Markku Helle

Juvan Hyötyyllä tehtiin maakunnan ensihavainto käärmekotkasta (Circaetus gallicus) 19.5. Lintu esittäytyi havainnoitsijoilleen komeasti kanahaukkakoiras rinnallaan. Kotka teki muutaman kaarroksen näytöstyyliin ja onnekkaat tarkkailijat pääsivät ikuistamaan tämän uljaan petolinnun.

Käärmekotka on kookkaampi ja pitkäsiipisempi kuin useimmat tavallisimmat petolintumme. Tämän monella tapaa erikoisen lajin tunnusomaisimpia pukutuntomerkkejä ovat siipien ja ruumiin alapuolen huomiota herättävä vaaleus, ja usein vain hienoinen tummien täplien muodostama kuviointi siipien alapinnoilla. Siipien yläpintojen kontrastiero tummien käsi- ja kyynärsulkien ja vaaleanharmaanruskeiden peitinhöyhenten välillä on myös hyvä tuntomerkki. Pyrstön kuviointi on myös lajityypillistä; vaalean pyrstön ylä,-sekä alapuolella on selvää harvaa poikkijuovitusta. Usein käärmekotkalla on myös tumma pää ja kaula muodostaen linnulle ikään kuin 'hupun'.

Käärmekotkahavainnot Suomessa ovat runsastuneet viime vuosikymmenen aikana, ja aivan viime vuosina on tehty noin kymmenkunta havaintoa vuosittain. Pesivänä käärmekotkaa tavataan lähimmillään Suomelahden Itäpuolella Venäjällä ja Baltian maissa, mutta runsain kanta on Etelä-Euroopassa- Espanjassa, Italiassa ja Eteläisessä Ranskassa. Missään esiintymisalueellaan käärmekotka ei kuitenkaan ole kovin runsaslukuinen.

Vuoden lintu 2012

:: perjantai, 11 touko 2012. Julkaistu Ajankohtaista

Mustakurkku-uikku

Projektissa pyritään keräämään keskitetymmin tietoa valitun lajin nykytilanteesta Suomessa

mustakurkku-uikku-13

    Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) kuva:Markku Helle

BirdlifeSuomen vuoden lintu on tänä vuonna Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus). Tämä upea rehevien kosteikkojärvien pienikokoinen asukki on tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa luokiteltu vaarantuneeksi. Pesimäkannaksi arvioidaan vain noin 1500 paria. Mustakurkku-uikun kannan taantuminen alkoi 80-luvun lopulla, ja on ollut todella dramaattista- kanta on romahtanut arviolta 60 prosenttia. Varsinkin monet sisämaan uikkuvedet ovat tyhjenneet aivan tyystin. Meillä Etelä-Savossa mustakurkku-uikku on yksi vähälukuisimmista pesimälajeista. Projektivuonna panostusta kentällä tarvitaan kannan nykytilan selvittämiseksi.

Mustakurkku-uikku viihtyy varsinaisten lintujärvien lisäksi kaikenlaisilla matalilla ja runsasravinteisilla- usein pienikokoisilla vesistöillä.


Vuosikokous Mikkelissä 10. maaliskuuta

:: lauantai, 03 maaliskuu 2012. Julkaistu Ajankohtaista

Etelä-Savon lintuharrastajien sääntömääräiseen kevätkokous lauantaina 10. maaliskuuta klo 11 alkaen Museokahvila Vanhassa Kassussa Mikkelissä (Jääkärinkatu 6-8). Kokouksen jälkeen Timo Metsänen BirdLife Suomesta pitää esityksen MAALI-hankkeesta eli maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden kartoituksesta ja nimeämisestä.

Yhdistyksen uusi logo

:: perjantai, 17 helmikuu 2012. Julkaistu Ajankohtaista

Kunnia logosta kuuluu Ilpo Aallolle. Yhdistyksen logossa on Etelä-Savon maakuntalintu kuhankeittäjä.

oriolus logo vihr pikku

Idän pieniä ihmeitä Etelä-Savossa

:: maanantai, 26 syyskuu 2011. Julkaistu Havaintoja

taigauunilintu-02      Taigauunilintu Mikkelin Otavassa 18.9. (Kuva : Markku Helle)

Syyskuun puolenvälin tienoilla on Etelä-Savossa tehty useampikin havainto taigauunilinnuista (Phylloscopus inornatus). Joroisten Koskenkylässä havaittiin 15.9. kaksi yksilöä ja Mikkelin Otavassa sekä Tiusalassa 18.9. molemmissa yksi yksilö. Lisäksi joitakin äänihavaintoja on tehty vielä näiden lisäksi. Nimenomaan syyskaudella Suomessa havaittavan lajin esiintyminen ajoittuu voimakkaimmin juuri syyskuulle, ensitunnustelijoiden ilmaantuessa toisinaan jo elokuun viime päivinä. Viimeisiä havaitaan aina lokakuun lopulle asti. Runsaimmin havaintoja maassamme tehdään läntisillä rannikkoseuduilla ja saaristossa, jonne muutolla eteenpäin pyrkivät linnut pysähtyvät ja muutamien lintujen kertymiäkin saattaa kerääntyä puistoihin ja lehtipuuvaltaisiin metsiköihin. Taigauunilintu lyöttäytyy usein muiden pikkulintujen seuraan sekaparviin. Linnun havaitsee helpoiten kutsuäänestä, jota kirjallisuudessa kuvataan usein kirkkaaksi ja kuuluvaksi "tsyiist"- vihellykseksi. Jos linnun saa näkyviin, sen selvimpiä pukutuntomerkkejä ovat voimakkaat pään ja siiven kuviot. Taigauunilintu pesii runsaana Uralin itäpuolella ja talvehtii eteläisessä Aasiassa.

Sepelhanhen harvinainen alalaji Punkaharjulla

:: perjantai, 23 syyskuu 2011. Julkaistu Havaintoja

Hrota alalajin sepelhanhi
Punkaharjun Punkasalmessa havaittiin 23. syyskuuta hrota-alalajin sepelhanhi. (Kuva: Risto Ruuska)

Hrota-alalajin sepelhanhi (kuvassa keskellä) pesii Huippuvuorilla sekä Grönlannissa. Sen talvehtimisalueet sijaitsevat Tanskassa ja Brittein saarilla. Hrota-alalajin sepelhanhi on Suomessa harvinainen vierailija toisin kuin kaksi kuvassa näkyvää nimialalajin eli Branta bernicla bernicla sepelhanhea.

Käki-ilta 8.7 ja mökkibongausviikonloppu 9.-10.7!

:: sunnuntai, 12 kesäkuu 2011. Julkaistu Ajankohtaista

KÄKI-ILTA
Kangasniemellä 8.7. klo 18.00 Toivolan Kuikantuvassa osoitteessa Lukkarinmäentie 57

Mitä se käki kukkuu illasta toiseen? Sen ehkä tiedämme, mutta tiedämmekö muuta käen elämästä?

Tule katsomaan upeaa kuvaesitystä käestä sekä kuuntelemaan, mitä uutta tietoa tutkijat kertovat tästä mielenkiintoisesta loislinnusta.

Juha Haikola ja Jarkko Rutila pitävät Toivolan Kukantuvassa kesäisen illan, missä käki on pääosassa.

Ainutkertainen tilaisuus Kangasniemellä, TULE MUKAAN

Lippu 5€ sisältää kahvin / teen ja kahvileivän

tiedustelut gsm 040 5359484 / Heli

Tilaisuudessa myös mahdollisuus ostaa Haikolan ja Rutilan tekemää kirjaa edullisesti hintaan 20€
---------------------
MÖKKIBONGAUS 2011
Oletko nähnyt kuovia?

Mökkibongaus järjestetään viikonloppuna 9.–10.7. Tänä vuonna Mökkibongauksessa kysellään kesämökkiläisten kuovikokemuksia ja samalla kerätään havaintoja kymmenestä tutusta lintulajista.

Mökkibongaukseen voi osallistua kuka tahansa missä tahansa Suomessa. Osallistumismaksua ei ole eikä ennakkoilmoittautumista tarvita.

Kuovi on Vuoden lintu 2011. Siksi kysymme, minkälaisia mielikuvia sinulla on kuovista:

  • Tunnetko kuovin?
  • Oletko nähnyt mökkipaikkakunnallasi kuovia tänä vuonna?
  • Onko kuovi vähentynyt vai runsastunut mökkipaikkakunnallasi?
  • Mikä on mieluisin muistosi kuovista?

Havaintoja kerätään kymmenestä lintulajista: kuovin lisäksi laulujoutsenesta, kyhmyjoutsenesta, kuikasta, kurjesta, meriharakasta, rantasipistä, tervapääskystä, haarapääskystä ja västäräkistä.

Mökkibongauksen tarkoituksena on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta ja kerätä arvokasta lintutietoa. Mökkibongaus järjestettiin ensi kerran viime kesänä.

Näin osallistut Mökkibongaukseen

  • Vastaa kuovia koskeviin kysymyksiin
  • Jos havaitset Mökkibongausviikonloppuna (9.–10.7.) edes yhden mökkibongauslajeista, laske tuosta lajista suurin samaan aikaan näkyvissä oleva yksilömäärä
  • Kerro kuovikokemuksesi ja/tai -havaintosi

Osallistuminen tapahtuu vastaamalla näihin kysymyksiin Mökkibongauksen kotisivuilla tai postikortilla. Jos et voi käyttää nettilomaketta, laita postikorttiin osoitteeksi: BirdLife Suomi / Mökkibongaus, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki.

Kaikkien osallistujien kesken arvotaan seuraavat palkinnot:

Viime vuonna Mökkibongauksessa kyseltiin mökkiläisten rakkainta lintua sekä kerättiin havaintoja viidestä lajista. Tulokset löydät tästä.